Olen tänä aikana oppinut jo hieman nauttimaan siitä, että treenaaminen viedään kohti omaa äärirajaa. Poljetaan erimittaisia vetoja lähellä maksimia tai juostaan erimittaisia (100-800m) vetoja useita peräkkäin. Etenkin treenin jälkeen olo on kuin Euroopan omistajalla. Omatoimisessa treenaamisessani tavoitteena on ennen lähinnä ollut kilometrien kartuttaminen ja pääasiassa tämä kartuttaminen on vielä tapahtunut siellä omalla mukavuusalueella. Jalatkin kestävät paremmin, kun ei pelkästään juokse. Päästä puhumattakaan. Esim. viime viikolla kävin uimassa kerran, yleensä pyrin pääsemään uimaan vähintään kaksi kertaa viikossa, pyöräilin yhteensä 91km ja päälle vielä yksi spinning, josta kilometrejä ei lasketa. Juoksua tuli vain 20km. Tällä viikolla juoksen kyllä taas enemmän, ihan lähestyvää Tukholman maratoniakin ajatellen. Sunnuntaina on päästävä pitkälle lenkille!
Viime viikonloppuna tein juoksu-pyörä yhdistelmätreenin. Juoksin alkuun 2,5km, sen jälkeen suoraan vaihto pyörän päälle, 20km pyöräilyä ja tämän jälkeen heti perään juoksua 5km. Olipa jännä tunne lähteä pyörän päältä suoraan juoksemaan! Alussa jalat olivat tosi kankeat ja itselläni oli tunne, että kaadun saman tien vatsalleni. Pysyin kuitenkin pystyssä. Aikaa tällaisen treenin tekemiseen meni 1,5 tuntia. Keskisyke treenin aikana oli 164, joten VK-alueella mentiin. Jo perinteeksi muodostunut sunnuntain pitkä lenkki jäi tekemättä, sen verran rankka tuo lauantain treeni oli. Kuuntelin kehoani ja väsymysviestejä, enkä lähtenyt vääntämään pitkistä väkisin. Sen sijaan kävin kevyesti pyöräilemässä 25 kilometriä maisemista nautiskellen.
Tämä viikko alkoi maanantaina spinningin parissa ja eilen tiistaina pidin ihan kunnollisen lepopäivän. Hyvää tekee välillä levätäkin. Tänään on suunnitelmissa palata juoksupolulle.
Alla vielä muutama tunnelmakuva viime viikolta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti