keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Loppuvuoden kuulumisia ja jouluun valmistautumista

"Kolme yötä jouluun on", näin voisi tässä vaiheessa vuotta sanoa, onhan jouluaattoon kolme yötä. Aika on mennyt nopeasti. Syksy yhdessä hujauksessa. Rankemmasta treenistä on nyt tullut elämäntapa. Keskimäärin noin kolmena aamuna olen noussut kukonlaulun aikaan ja mennyt uimaan. Lauantaisinkin kello soi useimmiten jo vähän yli viisi. Kuulostaa hurjalta, mutta kertaakaan ei ole kaduttanut, että tuli lähdettyä tekemään treeni. Uintitreenien lisäksi ajan trainerilla/wattipyörällä pari kertaa viikkoon ja juoksen kahdesta kolmeen kertaan. Päälle pitäisi saada vielä lihaskuntotreenit ja lihashuolto. Ne ovat nyt jääneet ihan liian vähälle.

Vähitellen tuloksiakin alkaa tulla. Teimme viime viikolla treeniryhmässä 200m:n uintitestin. Syys-lokakuun taitteessa tehdyssä edellisessä kellotuksessa kello pysähtyi ajassa 4:00 ja sadasosat päälle. Nyt aikani parani 20 sekunnilla ja kello näytti testin päätteeksi 3:39 ja risat. Vähänkö olen onnellinen! Aika ei tietenkään ole mikään erityisen hyvä vielä, mutta omaan edelliseen aikaanhan tässä iässä ja tällä treenitaipaleen pituudella on pakko katsoa. Hurja parannus noin lyhyelle matkalle. Tästä on hyvä jatkaa. Treeniryhmän hyvä puoli numero 1, säännölliset testit, mistä huomaa kehityksen!

Uinnista onkin tullut tänä syksynä yksi lempiliikuntamuodoistani. Ennen en erityisesti pitänyt uimisesta. Vesi oli kylmää ja altaan uiminen päästä päähän tuntui tylsältä. Nyt pidän uimisesta, eikä vesikään tunnu niin kylmältä. Pelkästään virkistävältä. Treeniohjelmaa seuratessa ei tarvitse uida samaa tahtia koko ajan päädystä päätyyn, vaan erilaisia tekniikkadrillejä ja vetoja tehdessä uintimatka pätkittyy ja kilometrit kertyvät kuin itsekseen. Treeniryhmän hyvä puoli numero 2, ammattilaisten suunnittelema treeniohjelma.

Uinnin lisäksi myös pyöräily on ottanut harppauksen eteenpäin. Tokikaan trainerilla en pääse matkaa kellottamaan, mutta ajoittain pääsen ajamaan wattipyörällä ja näen wattien kehittyvän. Myös pyöritys on kuulemma huomattavasti tehokkaamman ja paremman näköistä kuin syksyllä. Silloin se oli kuulemma aika kulmikasta. Treeniryhmäni hyvä puoli numero 3, henkilökohtainen palaute.

Juoksu tuntuu ihan yhtä pahalta kuin aina ennenkin, mutta tokikin vauhtia pystyy pitämään paremmin yllä. Alle viiden minuutin kilometrivauhdeista on tullut jo erimittaisissa vedoissa arkipäivää. Käyn kerran viikossa juoksemassa yhteistreenin ja useimmiten tämä treeni sisältää jonkinmittaisia vetoja. Yleensä 200-1200m. Ja vedothan eivät yleensä tunnu hyvältä, kun omalla äärirajalla mennään. Treeniryhmän hyvä puoli numero 4, ryhmässä on voimaa ja tsemppihenkeä.

Minulla oli tarkoitus mennä jouluaattona juoksemaan Paloheinään puolimaraton, mutta en nyt ole ilmoittautunut tapahtumaan, koska olo on ollut koko viikon flunssainen. Nuhaa ei ole, eikä kurkkuunkaan koske, mutta ääni on käheä ja keuhkoissa on flunssatuntemuksia. En nyt stressaa pienestä lepohetkestä ja löysäilystä. Tekee varmasti vaan hyvää ottaa muutama päivä ihan rennosti.

Treenaamisen ohella meillä on valmisteltu myös joulua. Askarreltu joulukortteja, leivottu ja kääritty lahjapaketteja.





Jännittävää joulun odotusta ja piparintuoksua!

2 kommenttia:

  1. Vautsi, mitä kehitystä tuossa uinnissa!! Oot kyl kova! :) Kiva kun oot löytänyt treeniryhmästä sulle sopivan tavan liikkua, tuolla varmaan tulee kehitystä ja sitä mielekkyyttäkin treenailuihin! :) Jään innolla odottamaan sun ensi kautta, uskon että aiot kisailla, eikö? ;)

    Ihanaa joulunaikaa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uinnissa tuo kehityksen huomaa helpoiten, kun siinä onkin eniten parannettavaa :) Aion kyllä kisailla ensi kesänä. Pitäisi enää päättää, että missä. Kotimaasta löytyy onneksi kisoja valittavaksi asti, kisoja on ainakin Vantaalla, Helsingissä, Tuusulanjärvi Tuusula-Järvenpää -akselilla, Vierumäellä, Vanajanlinnassa, Turussa, Kuopissa, Levillä, Joroisilla.... ja monta paikkaa jäi mainitsemattakin. Valinnanvaraa riittää :)

      Poista