Flunssaa pukkaa

Maratonmatkailijan blogi on muuttunut heti alkutaipaleellaan sairaskertomusblogiksi. Siltä ainakin tällä hetkellä tuntuu. Kiirastorstaina alkoi kurkkuun hiivikellä kaktus ja siellä se on pysytellyt koko pääsiäisen. Tänään on puolestaan nenähana alkanut silloin tällöin tiputtaa. Vesiputousta odotellessa.

Pääsiäinen on siis mennyt sekä jalkaa, että flunssaa parannellessa. Hyötyliikuntaa on tullut harjoitettua haravan varressa ja tankkauksestakin on tullut pidettyä huolta. Toisaalta on kyllä tehnyt hyvää välillä ihan kunnolla vaan huilia. Katsoa kaikki rästiin jääneet telkkariohjelmat, nukkua pitkään ja nauttia keväisistä, aurinkoisista vapaapäivistä.

Kävin näyttämässä kipeytynyttä jalkaa lääkärille ennen pääsiäistä. Kuten itse vähän uumoilinkin, jalan kipuilu on mitä luultavimmin vanhasta nilkkavenähdyksestä johtuvaa. Nilkka on silloin jäänyt vähän löysäksi ja nyt rasituksessa sitten alkanut taas kipuilla. Sain lähetteen fysioterapeutille ja tänään kävelin fysioterapeutin ovesta ulos kourassani jumppaohjeet ja ohje ostaa jumppakuminauha ja tasapainolauta. Nilkkaa on nyt alettava vahvistaa. Eipä siis muuta kuin urheiluliikkeen kautta kotiin. Lisäksi pitkittäishovia tukemaan ostin kenkiin fysioterapeutin suosttelemat pohjalliset. Menen niillä nyt ainakin tämän akuutin kipuvaiheen yli.

Flunssasta huolimatta kävin vähän uiskentelemassa jälkikasvun kanssa ja kotona vielä vähän jumppailin nilkkoja uuden uutukaisen jumppakuminauhan ja tasapainolaudan avulla. Huomasin muuten heti tasapainolaudalle noustuani, että tasapainolaudassa ja tasapainolaudassakin on eroja. Kuntosalilla olen joskus kokeillut jotakin lautaa ja sen päällä pysyi tasapainoilemaan naurettavan helposti. Tämän laudan kanssa jo pelkkä laudan päälle pääseminen on oma haasteensa. Lauta kunnolla korkea. Tuleepahan nilkalle kunnon treeniä!