Jälleen on yksi treeniviikko takana. Viikko uhkasi mennä plörinäksi ovilla kolkutelleen flunssan vuoksi, mutta taisteluni tuotti tulosta ja selvisin flunssasta parin päivän flunssaisella ololla ja käheällä kurkulla. Apunani taistelussa olivat c-vitamiini, lämmin tee ja lepo. Töissä toki molempina päivinä olin, mutta illat pyhitin levolle. Kannatti! Kahdesta ylimääräisestä lepopäivästä huolimatta treeniviikosta tuli ihan kelvollinen, vaikka juoksemaan en tämän päivän pitkistä lukuunottamatta päässyt. Maratontavoitteen kannalta tärkein treeni tuli kuitenkin tehtyä!
Tähän viikkoon on levon lisäksi mahtunut yhdet judotreenit, kaksi kuntosalitreeniä (ohjelman mukaiset jalka- ja ylävartalotreenit) ja tämän päivän pitkä rauhallinen juoksulenkki (1h 50min / 15km). Kuntosaliohjelman jalkapäivä osoittautui melkoiseksi killeritreeniksi. Huomaa, että olen jalkojen jumittumisen pelossa treenannut salilla pääasiassa ylä- ja keskivartaloa. Personal Trainerin mukaan myös juoksijan jalkoja on tärkeää treenata salilla, joten ohjelmassa on nyt myös jalkatreenipäivä. Jo ensimmäinen liike (askelkyykyt) saivat jalat tärisemään. Mutta treenin jälkeen oli jälleen kerran niin voittajafiilis kuin olla ja voi. Ylävartalotreeni oli mielestäni huomattavasti kevyempi.
Tämän päivän pitkä lenkki kulki ystävän kanssa rupatellessa tosi kivasti. Juoksimme tarkoituksella yli 7min/km tahtia, jotta lenkkimme varmasti kehittää juuri peruskestävyyttä. Taipumuksenamme on ehkä juosta pitkikset himpun liian kovaa kuntotasoomme nähden. Nyt himmailimme tarkoituksella. Peruskestävyyslenkki ei kaiketi voi mennä pilalle liian hitaan vauhdin takia...
Palataanpas vielä niihin flunssankarkotuskeinoihin. Tällä kaudella olen saanut melko hyvin estettyä ovella kolkutelleet flunssat. En tiedä onko kyseessä puhtaasti hyvä tuuri, vai voisiko ryhtiliikkeet ruokailun terveellistämiseksi vaikuttaa. Olen esim. alkanut vannoa metsiemme superfoodien nimeen, eli syön entistäkin enemmän marjoja. Monesti minulta kysytään, että miten sinä niitä marjoja syöt. No, vaikka ihan paljaaltaan, mutta myös rahkan tai maustamattoman jogurtin kanssa, kermaisena rahkajälkkäri -herkkuna, puuron päällä, mehukeittona, itse tehtynä marjamehuna, hillona lettujen päällä (enkä nyt siis puhu mistään Pirkka-hillosta) smoothiena, marjapuurona.... ja tässä ei varmasti olleet vielä kaikki tavat. Osa näistä herkuista sisältää myös sokeria, mutta maalaisjärjelläni olen ajatellut, että ei kai se ripaus sokeria vitamiinien hyviä vaikutuksia tuhoa... Alla muutamia kuvia marjaherkuistani:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti