sunnuntai 3. elokuuta 2014

Monipuolista liikuntaa

Sunnuntaiaamu on taas lämpöinen ja leppoisa. Mukava vapaapäivä on toivottavasti edessä. Tämä viikko on ollut liikunnan suhteen varmaankin monipuolisempi kuin yksikään kesän aikaisemmista viikoista. Kesä on tähän saakka mennyt melkeinpä yksistään pyöräillessä tai juostessa.

Maanantaina ja tiistaina pidin lepopäivät liikunnasta, koska takana oli sunnuntain hellepitkis. Keskiviikkona kävin tekemässä juoksulenkin ja torstaina suuntasin uimahallille. Olipa oiva veto sekin. Helteisenä kesäpäivänä uimahalli oli mukavan väljä ja vilpoisa paikka. En ole tosi pitkään aikaan käynyt uimassa, joten en alkanut ahnehtia uintimäärää, vaan uin leppoisaan tahtiin kilometrin. Kylläpä oli vaiheeksi mukavaa! Pitää yrittää ottaa uinti ihan tavaksi. Voi kun ehtisi vaikka kerran viikossa uimaan! Vesi on kuitenkin elementtinä jo pehmentävä, joten olisi oikein hyvää vastapainoa juoksulle.

Perjantai-iltana päätimme mieheni kanssa lähteä rullaluistelemaan. Olen omistanut rullaluistimet (toki välillä on pitänyt vaihtaa luistimia uusiin) noin viisitoista vuotta. Ensimmäisinä vuosina rullaluistelu oli kesäisin melkeinpä se ainoa liikuntamuoto, jota harrastin. Luistelin useamman kerran viikkoon ja välillä pitkiäkin lenkkejä. Ostin uudet rullaluistimet n. kolme vuotta sitten ja niillä olen käynyt luistelemassa ehkä yhteensä noin kolme kertaa. En oikein itsekään tiennyt miksi. No, perjantaina otin härkää sarvista ja lähdin luistelemaan. Kerta oli ensimmäinen tälle kesälle ja veikkaan, etten käynyt viimekään kesänä luistelemassa kertaakaan. Alkuun piti tietenkin palautella mieleen, mitenkäs niillä vempeleillä oikein jarrutellaan yms. Mutta nopeasti tuntuma palautui. Jo neljän kilometrin kohdalla alkoi tuntua siltä, että rakkoa pukkaa. Ja muistin syyn sille, miksi en uusilla luistimillani ole kovin montaa kertaa luistellut. Luistimet siis hankaa. Ne ovat kyllä pituudeltaan juuri sopivat, yhtään pienemmät ne eivät voisi olla ilman että varpaat olisivat myttyrässä, mutta ehkä kenkä on hintsun liian leveä, etten saa kenkää kovin hyvin istumaan jalkaani, vaan jalka pääsee liikkumaan luistimen sisässä. Päätin kuitenkin treenata samalla myös tahdonvoimaani, enkä alkanut liiemmin valitella rakkotuntemuksiani. Sen verran pysähdyin, että koitin kiristellä vielä nauhoja asteen verran tiukemmalle. Loppujen lopuksi luistelimme 24 km ja tuliaisina molemmissa jaloissa mojovat hiertymät. Silti olo oli lenkin jälkeen mukava ja olin tyytyväinen, etten kääntynyt takaisin jo heti alkumetreillä. Ajattelin tänään käydä uudelleen luistelemassa ja kokeilla laittaa luistimiin lisäpohjalliset. Jospa niiden avulla saisin luistimet istumaan paremmin. Ensin on kuitenkin kierrettävä apteekin kautta hakemassa rakkolaastareita suojaamaan vanhoja hiertymiä. Taitaa luistelukin palata takaisin meikäläisen harjoitusohjelmaan.

Laskeskelin yhtenä päivänä, että saan hyötyliikunnasta myös yllättävän paljon kilometrejä. En merkkaile normaaliin arkiaktiivisuuteen liittyviä juttuja harjoituspäiväkirjaani, eli harjoituskilometrien päälle kävelen viikottain n. 20 km. Kuljen töihin julkisilla, mutta molemmissa päissä (kotipuolessa ja työpaikan puolella) on kävelyä kilometri. Nämäkin matkat kyllä pääsisin julkisilla, mutta en oikeastaan ole käynyt edes mielessä, että näitä matkoja bussilla tai ratikalla menisin. Ihan hyvä saldo kilometrejä näistä matkoista ihan huomaamatta vuodessa tulee.

Viikon aikana olen herännyt huomaamaan, että lämpöisistä hellekeleistä huolimatta syksy kolkuttelee jo ovella. Huomasin nimittäin lenkeilläni, että viljapellot alkavat olla jo ihan keltaisia. Näyttävät kieltämättä aika hienoilta!


Olen myös pyrkinyt nauttimaan tämän hetken kausivihanneksista, uusista perunoista ja marjoista niin paljon kuin mahdollista. Marjoja on toki säilötty myös talven varalle, mutta ihan parhailtahan ne maistuvat ihan tuoreina. Näihin kuviin näihin tunnelmiin ja oikein hyvää sunnuntaita ja alkavaa viikkoa kaikille!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti