Viime viikon kuulumiset ja kohti ensimmäistä maratontreeniviikkoa

Aika on taas lentänyt siivillä ja jälleen on yksi treeniviikko takana ja uusi alkamassa. Vaikka olenkin treenannut jo pitempään, treenaaminen on ollut varsin suunnittelematonta ja olen valinnut päivän treenin lähinnä sen päivän fiiliksen mukaan. Nyt tilanteeseen on tulosa sen verran muutosta, että nyt tällä viikola alkaa määrätietoisempi treeni kohti Tukholmaa. Aikaa tapahtumaan on 16 viikkoa ja olen kaivellut netistä ja esim. Juoksija-lehdessä julkaistuista ohjemista itselleni 16 viikon treeniohjelman. Ainakin aluksi tulen juoksemaan 3-4 kertaa viikossa. Yksi viikon lenkeistä on pitkä ja yksi vähän reippaampi lenkki, johon voi sisältyä esim. mäkivetoja tai intervalleja. Joogan säilytän mukana kuvioissa kehonhuollollisena elementtinä ja kerran viikossa teen salitreenin. Mahdollisuuksien mukaan käy myös judossa, etteivät opitut taidot pääse ihan unohtumaan. Kiirettä tulee siis pitämään. Olen ajatellut niin, että pitkis on aina sunnuntaina ja viikon toinen juoksulenkki perjantaina. Näin ollen työviikon aikana juoksen yksi-kaksi kertaa esimerkiksi työmatkoja hyödyntäen. Osan juoksuista saatan korvata hiihdolla tai tehdä pitkän lenkin niin, että käyn hiihdon päälle vielä juoksemassa. Aikataulutuksen kannalta on hyvä, että jooga on aamulla ennen työpäivää, joten illalla voi ihan hyvin tehdä vielä juoksulenkin tai käydä vähän hiihtämässä.

Viime viikolla en vielä noudattanut mitään erityistä ohjelmaa, vaan etenin puhtaasti fiiliksen mukaan. Maanantaina kävin juoksemassa neljän kilometrin palauttavan hölkkälenkin, koska jaloissa tuntui hieman raskaalta edellisen päivän pitkä lenkki. Lunta tuprutteli taivaan täydeltä, mutta minä tykkään talvesta tai ylipäätään vaihtelevista keleistä. Lenkin päälle vielä venyttelyt ja sauna.

Tiistaina oli joogapäivä ja keskiviikkona juoksin noin kuuden kilometrin lenkin vauhteja vaihdellen. Välillä juoksin hissukseen, välillä spurttailin. Torstaina oli ansaittu lepopäivä liikunnasta ja perjantaina kävin hiihtämässä. Hiihtolenkistä tuli melkoinen fiasco. Jo monoja jalkaan laittaessani jalkaa alkoi kramppailla. Eikä krampit loppuneet koko lenkin aikana. Sitkeästi hiihdin kuitenkin 7, 5 kilometriä ja tulin kotiin. Ehkäpä päivän aikana oli tullut syötyä huonosti tai olin juonut liian vähän.

Lauantaina hölkkäilin kuntosalille ja sain samalla tehtyä kuin ilmaiseksi alkulämmittelyt. Keskityin salitreenissä käsivarsiin ja keskivartalon lihaksiin. Jalat jätin tällä kertaa rauhaan, sillä sunnuntaina edessä oli viikon pitkä lenkki. Pitkis oli tällä viikolla vähän edellisviikkoa lyhyempi, noin 13, 5 kilometriä. Töitä tuohonkin matkaan sai tehdä ihan kunnolla, sillä tuuli tuoversi välillä todella napalasti. Onneksi onnistuimme suunnittelemaan lenkkimme niin, että paluumatkalla tuuli takaa päin. Askkel tuntui loppulenkistä huomattavasti kevyemmältä kuin alkumatkasta.