Tukholman maraton lähestyy, kohta vaan kevennellään

Viikko sitten Tukholman maratonin lähestyminen konkretisoitui entistä paremmin, kun postilaatikkoon tupsahti maratonin infopaketti ja osallistumisoikeus. Nyt tapahtuma on tosiaan jo lähellä ja kunnon eteen on oikeastaan tehty nyt se, mitä on tehty ja saavutetun kuntotason pystyy kyllä pilaamaan, mutta mitään mahtipontisia parannuksia siihen ei voi enää tehdä. Eilen illalla juoksin viimeisen tosi pitkän (oma termini viime viikkojen n. kolmetuntisille pitkiksille) ja sen jälkeen alkaa treenimäärät vähentyä ja tahti keventyä.

Viime viikon pitkän lenkin tankkaus epäonnistui pahemman kerran, joten kävin hakemassa kirjastosta pinon juoksemista ja maratonharjoittelua käsitteleviä kirjoja. Lähinnä tavoitteenani on perehtyä juurikin tankkaamiseen, niin ennen juoksua kuin juoksun aikanakin tapahtuvaan, ja saada muutenkin vinkkejä viimeisten viikkojen treenaukseen. Olenkin jo muutaman illan lyhyellä lukuhetkellä saanut kirjoista monta hyvää vinkkiä. En varmasti olisi älynnyt itse varata juoksuhousujen taskuun esimerkiksi rahaa. Rahaa on kuitenkin hyvä varata mukaan, mikäli kaikki ei maratonilla menekään niin kuin on suuniteltu ja leikin joutuu keskeyttämään. Rahalla saa sitten maksettua taksin tai vaikka ratikan takaisin kisapaikalle. Eipä ollut käynyt mielen vieressäkään ajatella tuollaista!

Osittain viime viikon treenit menivät vähän harakoille, koska kevät on tällaiselle koivuallergiselle astmaatikolle haastavaa aikaa. Pelkkä oleminen on aiheuttanut hengenahdistusta, joten en ole uskaltautunut lenkille ennen kuin sain astman lääkityksen taas säädettyä kohdilleen. Alkuviikosta kävin kerran kuntosalilla tekemässä jalkatreenin. Huomasi kyllä, että edellisestä jalkatreenikerrasta oli vierähtänyt useampi viikko; seuraavana päivänä jalat huusivat hoosiannaa! Seuraava treeni oli ohjelmassani vasta perjantaina kun kävin hissukseen hipsuttelemassa noin viiden kilometrin lenkin. Lauantaina juoksi kuuden kilometrin lenkin, mutta vieläkään en uskaltanut antaa itseni hengästyä, ettei vaan elo mene liian hankalaksi ahdistuksineen.

Sunnuntaina juoksin elämäni pisimmän lenkin, mutta kirjoittelen siitä vielä ihan oman postauksensa myöhemmin. Nyt on siis nämä tosi pitkät lenkit tehty tältä erää ja pikkuhiljaa treenit keventyvät :)