Aina ei voi tuntua hyvältä, ei edes joka kerta!

Tukholma lähenee ja tällä hetkellä mieli on vähän maassa ja tunnelma kaikkea muuta kuin luottavainen. Varpaan kipuilu on onneksi taaksejäänyttä elämää. Kuten arvalinkin, se taisi vain rasittua korkkareista ja mukulakivistä, juokseminen ei sen kipuilua pahentanut. Muutaman päivän otin iisimmin ja enää ei ole tuntemuksia varpaan nivelessä. Mutta... viime viikon puolivälissä joko flunssa tai siitepölyt aiheuttivat kurkkukivun kera hieman uutta harmaata ohimolle. Nuhaksi nämä oireet eivät tällä kertaa vaihtuneet, vaan selvisin tukkoisella ololla ja kaktuksella kurkussa. Nämä flunssa- tai siitepölyoireet, päälle vapun juhlintaa hieman pitemmän kaavan mukaan (eli kotona klo 5 aamulla) ja voikin ehkä arvailla, että sunnuntain pitkä lenkki ei ollut palkkää flowta vaikka välissä olikin kaksi kunnolla nukuttua yötä!

Starttasimme pitkälle lenkillemme klo 10 sunnuntaiaamuna. Ensimmäinen ongelma lenkille valmistautuessa olivat vaatteet: lämmintä mittarin mukaan +7, puolipilvistä ja hieman tuulta. Mietin takin alle t-paitaa tai pitkähihaista. Lopulta kallistuin pitkähihaisen puolelle ja valinta oli jälkeenpäin ajatellen oikea. Seuraava ongelma oli, mitä juomapulloihin. Kirkasta vettä vai urheilujuomaa. Päädyin ottamaan pariin pikkupulloon urheilujuomaa, pariin vettä. Lisäksi nappasin mukaani pari glukoositablettia ja 4 geeliä.

Tavoitteenamme oli juosta mahdollisimman kevyesti (hitaasti) nautiskellen 3 tuntia. Kilometrit olivat sivuseikka. Ensimmäisen geelin nappasin naamariin tunnin hölkyttelyn jälkeen. Ensimmäinen kymppi taittuikin kevyesti, mutta sitten alkoi jostain syystä painaa. Toisen geelin nappasin puolen tunnin päästä edellisestä ja sen jälkeen ongelmat vain kasvoivat - geeli alkoi murjoa vatsassa, enkä osannut lopulta sanoa oksettaako, vai onko vatsa sekaisin. Tätä tankkaamista on ilmiselvästi vielä harjoiteltava. Jälkianalyysinä arvelen, että en ainakaan juonut geelien kanssa tarpeeksi vettä, koska ne kaksi pulloani oli täytetty urheilujuomalla. Ehkä massa oli liian tuhtia tavaraa, kun osan geeleistä huuhdoin alas urheilujuomalla. Edellinen pitkä, jolla tankkausta treenasin, meni mukavasti, mutta nautiskelin matkalla vain yhden geelin ja lisäksi vähän urheilujuomaa. Minun on ilmeisesti vähän harrastettava nettisurffailua ja etsittävä kunnon ohjeet sille, miten tankkaus maratonin aikana olisi hyvä suorittaa. Geelien kyljessähän lukee, että nautitaan yksi geeli 20min välein, mutta minulle tai paremminkin minun herkkähipiäiselle vatsalleni se ei tunnu sopivan...

Geelien aiheuttama huono olo ei ollut lenkin ainoa ongelma. Sain myös mahtavan rakon ukkovarpaaseeni, vaikka olin vanhoilla hyviksi havaituilla lenkkitossuilla liikenteessä. Jostakin syystä myös jalat ovat näin päivä pitkiksen jälkeen tosi tukkoiset ja väsyneen oloiset. Moista oloa ei kyllä ole ollut pitkisten jälkeen enää pitkään aikaan. Hmmm. vetää mietteliääksi.

Tällaiset lenkit, joilla mikään ei tunnu menevän nappiin ovat kyllä omiaan palauttamaan kuntoilijan takaisin maan pinnalle. Olen herännyt siihen, että maratonin suorittaminen voi hyvinkin olla päivästä kiinni. Hyvänä päivänä se menee, mutta huonona ei välttämättä menekään!