Perjantaina, eli juhannusaattona, lähdin tekemään juoksuharjoitusta heti aamupäivän pakollisten juhannuksen ruokaostosten jälkeen. Juoksin vk-vauhtisen kympin. Kulki ihan hyvin, mutta huomasin, että kevyestä alkuviikosta huolimatta jalat menevät ihan jumiin. Perjantaipäivä oli onneksi kevyttä jaloillaan seisomista koko päivän, kun laitoin paikkoja juhannuskuntoon, laitoin vieraille ruokaa ja leivoin. Jumittuneet jalat tykkäävät enemmän pienestä liikkeestä kuin istumisesta.
Lauantaina heti aamupalajn jälkeen kurvasin tekemään viikon pitkää juoksulenkkiä. Päätin, että kyttään sykkeitä sen verran, että syke tosiaan pysyy PK:n puolella. Kävelin suosiolla jyrkkiä mäkiä ylös, ettei syke nouse liikaa. Leppoisasti rullaillen juoksin reilut 1,5 tuntia. Hyvä lenkki. Sain pienen sadekuuronkin niskaan, onneksi oli ihan lämmintä. Toki päällä sai olla kevyt juoksutakki.
Tästä pitkästä lenkistä jalat vasta jumiin menivätkin! Tuntui, että mikäli on paikallaan hetken, ei pääse enää tuolista ylös. Ehkä en ollut vielä täysin palautunut viikonlopun sprintistä. Onneksi kevyt hieronta ja venyttely auttoivat hiukan. Muuten juhannuspäivä sujui leppoisasti oman perheen kesken. Pelasimme korttia ja välillä luin kirjaa. Ruuaksikin laitoimme edellisen päivän jämistä loihdittua munakasta, joten eilen ei tarvinnut seistä hellan ääressä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti